Inkkaripeitto talveksi

Neuloin vauvalle peiton talven kylmille keleille. Neuleaika on pienen myötä jäänyt vähiin mutta onneksi tuo talvikaan ei pitänyt kiirettä tulollaan. Kerros kerrallaan sain peiton kuitenkin valmiiksi. 

Lankoja valitessa halusin jotain lämmintä, pehmeää ja pestävää. Budjetti rajoitti lankavalintaa. Lankakaupassa taivastelin erilaisia merinovilloja, jotka kuitenkin hintansa vuoksi jäivät hyllyyn. Vallattomasta Villasta ostin lankaa, jota en ollut aiemmin neulonut. Olisin halunnut valkoisen raidan peittoa raikastamaan mutta hyllyssä ei tietenkään tuolloin valkoista ollut. Lanka on erittäin pehmeää mutta kuitenkin siinä on lammasmainen tuntuma tallella. Neulominen oli miellyttävää ja neulomisjälki siisti. Miinuksena neulomisnautinnossa oli polttopuiksi sopivat KnitPron vaihtopäiset puikot. Vaikka miten kiristän vaihtopään paikoilleen niin neuloessa ne aina löystyvät, irtoavat ja lanka takertuu irtoavan puikon muodostamaan koloon. Viimeiset 30 cm myös puikon liimaukset alkoivat pettää ja puikon pää irtoili toistuvasti myös koko metalliosastaan eikä suostunut asettumaan täysin paikoilleen. Tähän irtoamissaumaan jäi luonnollisesti 1-2 mm kolo, johon lanka koko ajan karheerasi. Kolmanneksi viimeisellä kerroksella toinen puikko vielä katkesi. 

Justiisa.

Sitten kun voitan lotossa niin ostan kaapelipuikkoja eri pituuksissa ja puikon paksuuksissa enkä enää ikinä venkslaa vaihtopäiden kanssa. 

Valmiiseen peittoon olen kuitenkin tyytyväinen. Kevyen pingotuksen jälkeen peiton mitat ovat 92 x 58 cm. 

Malli: Striped Chevron Baby Blanket by Jess DoomCrafter
Lanka: Dale Garn Lanolin Wool 100 % villaa 50 g/100 m
Väri: (1402) teräksenharmaa, (1409) maissin keltainen ja (1411) pehmeä merenvihreäLangan kulutus: (1402) 230 g, (1409) 100 g ja (1411) 20 gPuikot: #%@## KnitPron 4 mm pyöröpuikko

Like Father Like Son

Pikkuriikkiset varpaat ovat hidastaneet viimeaikaista neuletahtia. Nuo pikkuriikkiset varpaat sen sijaan saavat koko ajan enemmän ja enemmän liikettä eikä niiden tahti ole hidas. Ei tahdo sukat pysyä jaloissa. 

Ennen vauvan syntymää neuloin sukat isälle ja tulevalle vauvalle. Emme tienneet onko tulossa tyttö vaiko poika. Isän lemppariretrovärit nyt sopisi kummalle tahansa. Poika meille syntyi <3

Sukkien neulomisesta on kuitenkin vierähtänyt tovi enkä muista monellako silmukalla olen sukat neulonut. Vauvan sukat on neulottu sukkapuikoilla perinteisesti varresta varpaisiin. Isän sukat neuloin pyöröpuikoilla magic loopilla varpaista varteen, kantapää ristiinvahvistettu. Sukkapuikoista oli koeajossa KnitPron Zing-sukkapuikot. Todella keveät neuloa. Melkein enimmäkseen kuitenkin neulon pyöröillä kaksi sukkaa samanaikaisesti. Heritagea en ollut aikaisemmin neulonut. Neuletuntuma oli ihan ok, melko neutraalikin jopa mutta itse sukat nyppyyntyivät nopeasti käytössä. Vauvankaan sukat ei luulisi kovin suurelle rasitukselle altistuvan mutta niin vain ovat nyppyiset. 

Malli: Isän sukat omasta päästä, vauvan sukat perinteisiä junasukkia mukaellen.
Lanka: Cascade Heritage 75 % superwash Merino, 25 % polyamidi, 400 m/100 g
Väri: 5612 Moss/vihreä ja 5640 Cinnamon/oranssi
Langan kulutus: Vauvan sukat yhteensä 24 g ja isän sukat yhteensä 80 g.
Puikot: Vauvan sukissa 2,5 mm Zing-sukkapuikot ja isän sukat 3 mm pyöröt.

Retkisukat

Minulla ei ole mitään valtavaa stashia lankoja. Kotiarkistossa on neulelankoja ainoastaan yksi jättiläismuovikassillinen -kuitenkin pienempi kuin Ikean kauppakassi. Olen päättänyt etten osta uusia lankoja vain siksi että "halvalla saa" tai "tämä nyt vain on niiin ihana". Olen päättänyt ensin suunnitella mitä neulon ja sitten ostan siihen langat. Aika hyvin tämä päätös on pitänyt. Tosin olen ostanut lankoja päättäen mitä niistä neulon mutta eipä langat ole vielä silmukoiksi muotoutuneet.

Kotona esitettiin toive uusista ohuesta langasta neulotuista sukista. Niitä kun voi pitää kengissä pelkiltään. Vaelluskengissä ulkoillessa tai talvikengissäkin näitä voi pitää ilman alussukkia. Ovat lämpimät, eivät hierrä eivätkä hiosta. Siksipä näitä käyttösukkia ei ole koskaan liikaa. Vaatimatonta stashiani läpikäydessä sieltä löytyi juuri tarkoitukseen sopiva kerällinen lankaa. Eikun puikoille.

Steppi on perusvarmaa, käytössä kestävää lankaa. Nyt siitä neuloontui pyöröpuikoilla magic loopaten kaksi sukkaa samanaikaisesti varpaista varteen tarkoituksena käyttää koko kerä. No pieni lankanöttönen jäi. Kantapää on se perus, vahvistettu kantapää. Malli valikoitui Ravelrysta sillä perusteella että ei ole aivan tylsää neulottavaa, neulos pysyisi napakkana vielä käytössäkin eikä ehkä niin helposti lörpsähtäisi. Mallineule ei myöskään saisi painaa kengässä.

Malli: Basket Weave Rib Socks by Sarah Ronchetti
Lanka: Austermann Step n. 420 g/100 m
Väri: Vihreä-ruskea (221)
Langan kulutus: 94 g
Puikot: 2,5 mm pyöröpuikko

Perushuivi, ei mitään ihmeellisyyksiä

Mies toivoi kaulahuivia. Ehdottelin Ravelrysta Stephen Westin ihanuuksia. "Eikun perushuivi, ei mitään ihmeellisyyksiä". Vähän aikaa myrtsinä mökötin että "perushuivi" mutta kun mies alkoi uhkailla H&M:lle hakeutumisella niin selasin sitten lisää Ravelrya. Tämä malli sitten sattui silmään.

Huivi oli perushuivi eli pitkulainen, jonka saa rullattua lämmittämään kaulaa ja leukaa. Pintaneule miellytti silmää ja ajatttelin että se pitää myös mielenkiinnon yllä neuloessa. Yksinkertaista mallikuviota pystyisi hyvin neulomaan koulutuksissa, autossa, tv:n ääressä.. Mallikuvio on hyvin yksinkertainen mutta varmuuden vuoksi ohje on kuitenkin pilkuntarkasti kirjoitettu, muistaakseni jopa sekä sanallisesti että kuvin.

Sitten lomareissulla Jyväskylässä kävin Titityyssä shoppailemassa luksuslangat huiviin. Väritoive oli selvillä, "retro", mutta silti sain miehen myös kauppaan sisälle (!!) lankoja valitsemaan. Koska huivin piti olla myös lämmin, päädyin(/mme) silittelemään näitä Shelter-keriä. Ja oi miten pehmeitä ne olivatkaan! Neulominen oli silkkaa nautintoa. Melkein jo harmitti kun perushuivi valmistui nopeaan tahtiin. Mittaa huiville tuli riittävästi, noin 220 cm x 20 cm juurikaan pingottamatta. Kuvio näyttää edelleen silmään hyvältä. Nurja puolikin on yllättävän kivan näköinen ettei haittaa vaikka se vilkkaisi huivin ollessa kaulalle käärittynä.

Malli: Blocks & Squares Scarf by Tetiana Otruta
Lanka: Brooklyn Tweed Shelter 100 % American Wool 140 yds/50 g
Väri: Embers
Langan kulutus: 198 g
Puikot: 4 mm pyöröpuikko

Olipa kerran...

..Novitan Neulomisen uudet tuulet-lehti.

Nyt hetki vanhojen muistelua.
Käsitöiden tekemisen historiani alkoi pakollisesta rättikässästä niin kuin kovin monella muullakin. Toisilla koulun käsityöt innostivat ja toisilla ne taas vain lisäsivät kauhua itse tehtyjä käsitöitä kohtaan. Itselläni käsityöt olivat peruskoulussa enemmän miinuksella. Intoa riitti enemmän kuin taitoa. Opettajan palaute ei ollut kovin kannustavaa ja mummo teki esim. neuleistani kotona osan. Ensimmäiset tekemäni lapaset olivat niin isot että jalkani mahtui peukaloon. Valitsin kuitenkin käsitöitä myös valinnaiseksi lyhyeksi kurssiksi. Tuolta kurssilta muistan miten sota-ajan elänyt opettajani pakotti laittamaan ompelemaani fleece-anorakkiin liian lyhyen vetoketjun. Niitä kun sattui olemaan laatikossa -ei nyt uusia osteta vaan käytetään nämä vanhat ensin. Batiikkivärjäystäkin pääsin kokeilemaan. Fiaskohan sekin oli mutta sinisävyistä mekkoa käytin lukioaikana melko ahkerastikin.

Lukioikäisenä ompelin aika paljon vaatteita itse. Ei mitään kaavoja vaan omasta päästä. Yllättävän hyvin pitovaatteita syntyikin, ainakin ulkotakki, samettifarkut, urheiluvaatteita. Kovin viimeisteltyjä vaatteet eivät esim. sisäsaumoistaan olleet mutta kuka sinne sisäpuolelle katsoo?

Lukion jälkeen alkoi neulominen kiinnostaa. Kaksikin eri ystävää ja äitipuoli opettivat sukan neulomista. Jonkun kaulahuivinkin rykäisin, sekä lapasia. Lopulta sileä neulos alkoi tuntua tappavan tylsältä. Aika monta vuotta sitäkin jaksoin neuloa! Vuonna 2007 syksyllä näin Prisman lankahyllyssä ohuen Novitan neulelehden. Ostin sen ja kerän seiskaveikkaa ja siitä syntyivät elämäni ensimmäiset palmikkoneulesukat. Villiinnyin aivan täysin kun osasin lukea neulekaaviota ja neuleen pinnan sai elämään. Sen jälkeen neulominen on ollut koko ajan voimistuva intohimo. Vuonna 2010 kävin kansalaisopistolla kaksi neulomiseen liittyvää kurssia. Toisella opeteltiin uusia tekniikoita sukan neulomiseen ja opinkin nykytapani neuloa kaksi sukkaa pyöröpuikoilla samanaikaisesti. Toisella kurssilla neulottiin villapaita ylhäältä alas ilman saumoja. Todella huippukurssit.

Vanhoja fiilistellessä kaivoin kaapista tuon vuoden 2007 Novitan lehden ja neuloin sieltä palmikkosukat. Muistan kuinka paljon virheitä tein aikoinaan sukkia neuloessani, jostain nostalgiahuuruista johtuen sama kierre jatkui. Neuloin sukat magic-loopaten kaksi sukkaa samanaikaisesti varresta varpaisiin. Ristiinvahvistettu kantapää.

Malli: Palmikkosukat Novitan syksy 2007 ekstra
Lanka: Novita 7 veljestä Aapo n. 200 m/100 g
Väri: Violetti (085)
Langan kulutus: 119 g
Puikot: 3,5 mm pyöröpuikko

Pikku-Siljat

Ystäväperheeseen syntyi pieni tytöntyllerö. Villasukillahan häntä pitäisi lahjoa, maailma on kuitenkin kylmä. Varsinkin Suomessa heinäkuussa. Postin kulku takkuili kesällä enemmän kuin VR:n liikenne. Neuloin varmuuden vuoksi sukista 1-vuotiaan kokoiset, jos vaikka kävisi niin että postituksen vuoksi matka perille taittuisi hitaammin. Pelko oli turha ja sukat pääsivät lämmittämään pieniä varpaita ihan parissa päivässä. Kasvun varaa toki löytyi.

Lanka ei ole suosikkini, halkeileva laatua. Näin pikkuruiset sukat syntyivät sukkelaan yksi kerrallaan perinteisillä puikoilla. Ohje oli helppo ja tulos sopivan suloinen.

Malli: Silja lapselle Roosa nauha sukkaohjekuvastosta, suunnittelija Silja Palviainen
Lanka: Roosa nauha sukkalanka 75 % villaa, 25 % polyamidia 420 m/100 g
Väri: 57 vaaleanpunainen
Langan kulutus: 30 g
Puikot: 2,5 mm

Rumien sukkien kimara

Jos halvalla saa _ihanmitätahansa_ niin pitäähän se ostaa, tarvitsi sitä tai ei... Samalla logiikalla ostin keväällä halpamarketista kerän Novitan Nostalgia-lankaa, hinta 2 e tms. Aloin neuloa siitä sukkia, joiden nilkkaresoriksi tulisi valepalmikkoa. Palmikko näytti aivan värisokean yksisarvisen oksennukselta! Luovutin langan kanssa niinkuin samantien. Jatkoin sileää neuletta. Sitten rupesin ihmettelmään kun kerästä luu paistaa vaikka toisesta sukasta on vielä puolet neulomatta! Tadaa, kerällä olikin 100 g -ei 150 g, aaaahaaaa! No arvatkaa oliko halpiksessa enää ko. lankaa. No juu ei ollut. Jouduin ostamaan kerän täydellä hinnalla, mikä ei tietenkään taloudellista ahdinkoa aiheuttanut mutta periaatteellisella tasolla ahdisti kylläkin. No, neuloinpa toiset rumat sukat samoilla lämpöisillä. Nyt ihan perusjoustinneuletta koko roskan. Ajattelin, että yösukkina menee rumemmatkin, eihän niitä pimeässä kukaan näe! Ensimmäisen yön jälkeen joustinneulesukat olivat jo niin lerpahtaneet etteivät enää tahdo pysyä jalassa. Eipä tästä kaksoisprojektista enempää. Paitsi ihan perinteisillä puikoilla pistelin menemään 1 sukka kerrallaan. Vahvistettu kantapää.

Tätä kirjoittaessa ja neuleprojektia pohtiessa tulee fiilis, että ihan kuin tarkoituksella tekisin huonoja lankahankintoja?

Malli: Perussukkia omasta päästä. Ensimmäisten sukkien resori on valepalmikkoa. Toiset sukat 2o2n joustinneuletta.
Lanka: Novita 7 veljestä Nostalgia 200 m/100 g 75 % villaa, 25 % polyamidi
Väri: Kirjava mustaharmaa (090)
Langan kulutus: 186 g kaksiin sukkiin
Puikot: 3.5 mm

Meinasin etten julkaise sukista kuin tämän kaukaa otetun kuvan.